Moi taas!

Pakko päivittää ennen kuin lähden vapun viettoon! Viime kerrasta on taas kulunut hävyttömän paljon aikaa, olen syvästi pahoillani. Syytän koulua. Ja laiskuutta.

Mutta, pääsiäinen Suomessa meni lähinnä mökillä. Oli ihanaa olla pitkästä aikaa koko perheen kanssa lomailemassa, käytiin pilkillä ja tehtiin paljon hyvää ruokaa. Ja Suomi-tietopeliä tarpeeksi monta kertaa jankattuani en voi todeta muuta, kuin että älkää ikinä pelatko mitään yleistietopelejä juuri lukiosta kirjoittaneiden kanssa! Sitä tuntee itsensä melkoiseksi idiootiksi.

Erityisesti lomasta jäi mieleen myös veljieni kanssa ajetut yli 300 km:n siirtymät kotoa mökille ja takaisin: armotonta läppää, kurkku suorana huudettua Frontside Ollieta, syvällisiä keskusteluja ja yksi hämmentävästä tienvarsikyltistä lähes aiheutunut peräänajo. Naurettua loman aikana todellakin tuli, mummukin yksi ilta ihan totesi että ”Oot se sinä tyttö kyllä kova nauramaan.” Mikäs siinä, elänpähän jälleen hieman pitempään.

Täällä on kevät jo kovaa kyytiä vaihtumassa kesäksi. Jo melkein viikon lämpötila on keikkunut reippaasti 10 lämpöasteen paremmalla puolella, ja puihinkin on jo alkanut ilmestyä pieniä vihertäviä silmuja. Olen kuitenkin huomannut jotain ihan omia täkäläisiäkin kesän merkkejä, jollaisiin en ole vielä muualla törmännyt.

Ensinnäkin, kauppakeskuksen eteen on ilmestynyt kukkia myyviä mummoja. Olin jo ehtinyt unohtaa heidät, ja oli ihan mukava yllätys huomata jälleen muutamalla eurolla kukkapuskia myyvät tiskit. Täkäläinen ihan tavallinen tapa kun on, että kyläilemään mennessä on kiva viedä kukkia tuliaisiksi, ja siksi näillä mummeleilla kauppa käykin ihan hyvin.

Toinen ehdoton kevään merkki on potkulaudat. Heti, kun asfalttia näkyy edes muutaman neliömetrin verran, pikkulapset ovat potkulautoineen ajamassa siinä rinkiä. Ne ovat jopa yleisempiä kuin tavalliset polkupyörät! Niillä lykitään kouluun, kaupungille, kaverille, jopa kauppakeskukseen mennessä ne on helppo heittää olalle. Pitäisikö itsekin raahata varastossa lojuva vanha kaksipyöräinen seuraavassa kuormassa tänne?

Seuraavaa varmasti esiintyy muuallakin, mutta vasta täällä ollessani olen laittanut sen erityisesti merkille: ihmiset alkavat pukeutua värikkäästi! Keltaisia takkeja ja kenkiä, oransseja housuja, vihreitä huiveja.. Kauppojen näyteikkunat suorastaan pullistelevat sateenkaaren väreissä leiskuvia vaatteita, ja nuorisolla on selvästi jonkinlainen kisa meneillään, kuka saa kerralla ylleen eniten värejä. Kyllä, myös pojat tekevät näin. Minusta se on ihanaa, sillä on kiva huomata ihmisten ajavan pois viimeisiäkin rippeitä synkästä talvesta vaatteidensa kautta.

Väreillä sanotaan olevan vaikutusta myös ihmisten mielialaan, ja se näkyy. Suomessa näin ei ole käynyt, mutta täällä voin kertoa kävelleeni kaupungilla, ja hymyilleeni vain sen takia että muutkin hymyilevät. Hyväntuulisuus on tarttuvaa, olkoonkin sitten pikkuhiljaa paikalle valuvien turistiparvien innostusta tai kahden hyväntuulisen papparaisen puistonpenkiltä kuuluvaa naureskelua.

Terassit aukeavat, jäätelö maistuu tuplasti paremmalta kuin ennen, porukka valikoi aurinkoisinta päivää piknikille ja talojen pihanurmet täyttyvät pienistä, sinisistä kukista, jollaisia en ole aikaisemmin nähnyt. Tosin opiskelumotivaatio on tältä erää tainnut sulaa jonnekin katoavien kinosten kanssa, mutta jospa sitä vielä viimeisen rutistuksen saisi puristettua ja niputettua ensimmäisen mahtavan vuoden uudessa koulussa ja uudessa maassa sievästi kasaan.

Sitä ennen aion kuitenkin ottaa viikonlopusta kaiken ilon irti. Piknikkori kainaloon, kuohari kylmään ja oikein hyvää ja aurinkoista vappua kaikille! :) Juokaa paljon simaa!

~ Minerva

ps. viikko sitten oli hevosenkasvatuksen koe.

Mägisebra on siis viroksi vuorisebra. Ja savanni lienee sitten aro. Mutta piru vie pieni ääni nimeltä Norland yritti tyrkyttää mulle oikeaa vastausta vaikka kuinka kauan, mutta silti jätin sen viivan tyhjäksi. :'D Damn.