MOI!

Minä en vain oikein pysty käsittämään, miten voi olla marraskuu, ja silti melkein kymmenen astetta lämmintä. En silti valita, kunhan jouluksi sentään tulee kunnon kinokset ja sen verran pakkasta, että pikkuisen nenänpäässä tuntuisi.

Täällä on tapahtunut kaikenlaista jännää ja vähemmän jännää. Viime maanantaina sinetöimme ensimmäisen etapin anatomian opiskeluista, eli pidimme viimeisen välikokeen aiheesta luut. Seuraavaksi onkin sitten vuorossa nivelet ja sitten lihakset... Fysiikanlabrassa olimme parini kanssa oikein tubli tüdrukut, kun alkuvaikeuksien jälkeen osasimmekin kytkeä virtapiirit oikeassa järjestyksessä kuvan mukaisesti, vaikka tuo sähköoppi olikin jäänyt molemmilla lukiossa vähän vähemmälle huomiolle. Englanninkurssikin alkoi viime viikolla, mutta saimme kuulla sen olevan melkein kokonaan virtuaalinen, eli paikan päälle ei tarvitse raahautua koko syksynä kuin sen yhden tai kaksi kertaa. Tekemistä kuitenkin näytti riittävän, pitänee alkaa pitämään kirjaa niistä deadlineista kullekkin tehtävälle...

Koulua koulua koulua... Onneksi elämään mahtuu muutakin. :) Kävimme mm. Kaiman kanssa katsomassa uuden Kolme Muskettisoturia 3D:n. Se on jo toinen elokuva, minkä menen katsomaan vain siksi, että siinä on Orlando Bloom. Syyt ovat kyllä ehkä erilaiset: eka Pirates piti mennä katsomaan koska Orli nyt vaan oli niin ihQ, mutta tämä uudempi piti katsastaa ihan vain sen takia, että näki miten mr. superhyvis pärjää pahiksena. Tulos: ei kovin uskottavasti. :'D

Toinen mille elokuvassa kovasti naureskelin, oli uusi ihana D'Artagnan (olen jopa oppinut kirjoittamaan sen nimen oikein!). Se oli niin mahdottoman babyface-pallero, että kolmen muun supermahtavan muskettisoturin nähtyäni en tiennyt itkeäkö vai nauraa sen kanssa.

 

Noh, leffaa katsoessani muutin mieltäni sen verran, että D'Artagnan oli itseasiassa melkoisen söötti. :3 Ja elokuva oli ihan hyvä, kannattaa se käydä vilkaisemassa. Kakkososaa odotellessa siis!

Mitäs vielä... Niin, matkalla kantakauppaamme pitää ylittää monta rataa sisältävä junarata. Täkäläiset junat ovat ihan käsittämättömän pitkiä, emmekä viitsineet jäädä odottamaan kilometrikauhistuksen ohimenoa...

Onneksi junat ovat myös armottoman hitaita. :D

 

Niin! HUOMENNA PIDENNETYLLE VIIKONLOPULLE KOTOSUOMEEN!!

Päivät täynnä ohjelmaa: bileitä, kavereita, kakkua, myöhästyneitä synttäreitä, viimeisten pakollisten asioiden hoitamista, pupujen rapsuttelua ja heppailua! KELPAA! <3

~Minerva